|
Post by Annundwen on Oct 14, 2007 11:47:33 GMT 2
Forint Lempinimi: Forint Sukup. Ruuna Rotu: Belgian työhevonen Rek. VH-10283 Synt: 1991, Unkari (ikä 16) Tuotu Suomeen 16.4.1997 Om. Annú Säkä: 151cm Väri ja merkit: Tummanruunikko Työ: Harrastehevonen, ratsu, vikellyshevonen Koulutustaso: Kisattu he A, re100 (irto)
i: Faust III e: Sosda
|
|
|
Post by Annundwen on Oct 14, 2007 11:50:44 GMT 2
Kisakertomuksia Hillava 26.2.2007 Helppo B
Tarinaluokan ohjeistuksena piti kirjoittaa tarina sivustaseuraajan näkökulmasta. Omistajana minä olen katsomossa ja Forintilla ratsastaa työntekijäni Laurel.
Belgian työhevosruuna Forint on laiskanpuoleinen. Laurel onkin maastoillut sen kanssa enemmän kuin ratsastanut maneesissa. Tulin takaisin maneesiin, kun Laurel kuulutettiin valmistautuvaksi (olin kävelyttänyt ja hoitanut Shaaden kuljetusautoon). Näin kun Laurel löntysteli hidasta käyntiä vapain ohjin Forintin kanssa. Voi luoja, eihän forint näyttänyt yhtään siltä, että kohta pitäisi esiintyä edukseen kouluradalla. Samalla lailla ne matelivat eteenpäin, kun maastolenkiltä tullessaan. Laurel arvasi mitä olin sanomassa, joten jo ennenkuin kerkesin avaamaan suuni Laurel sanoi "joo me ollaan verrytelty jo. Forint oli tosi hyvä, mut sä voisit antaa mulle ne pidemmät kannukset." Vaihdettiin Laurelille 1cm kannuksista 2cm kannuksiin. Jouduin lähtemään maneesista hakemaan Yabanya kävelytykseen, joten pääsin takaisin maneesiin, kun Laurel oli radalla. Rata oli onneksi vasta alkanut. Tuomarin mielestä Forint varmaan liikkui raskaaksi työhevoseksi oikein hyvin ravissa. Itseäni harmitti oikein kovin, kun tiesin että Forint pystyy parempaan. Jos vaan Laurel käyttäis enemmän pohjetta ja rentoutuisi sen verran että Forint ei tuntisi Laurelin jännitystä. Pysähdyksen jälkeen Laurel rentoutui. Kummallista. Forint sai hieman lisää liitoa askeleisiinsa ja Laurel ravasi pitkää sivua kohti verryttelyaluetta. Laurel katsoi minuun ja hymyili leveästi. Voi ei voi ei voi ei.. Ei saa keskittyä muuhun kun ratsastukseen kun on radalla... Kohta se unohtaa radan tai jotain.. Voi ei.. Kädessäni olva Yabany luimisteli Forintille, kun Forint meni ohitse. (Väliä oli ehkä 7m, ja silti piti näyttää karsinanaapurille hapanta naamaa..) Yabany hirnahti juuri silloin kun Laurel valmisteli laukannostoa, joten en ehtinyt panikoimaan laukannostoa. Leukani loksahti auki, kun laukkaosuudessa tuli lisätty laukka. Olipas siinä Forintilla hieno askel... Kyllä se maastolaukka on tainut tehdä hyvääkin. Sekä Laurelille ja Forintille. Laukkaosuuden jälkeen Forintin ravi oli entistä parempaa. Ratsukko sai raikuvat aplodit ja minä taputin innoissani mukana!! Tämä oli kyllä varmaan Forintin ja Laurelin paras koulurata ikinä! "Toi oli loistava esitys!" Huikkasin Laurelille kun hän käveli hymyssäsyin pois radalta. "Tiedän. Elä Annú hermoa. Menisitkö vaikka kahville. Eikö mun pitänyt kuvata toi Mia ja Anri.." Jutustelimme loppumatkan ulos.
|
|
latu
Full Member
?Latu
Posts: 86
|
Post by latu on Jul 30, 2008 19:28:13 GMT 2
Mitäs minä tässä käpsyttelin pitkin tallin käytävää -olin taas vaihteeksi sortunut ostamaan Annúlta kasvatin, minkäs teet kun hänen tekkeihinsä on addiktioitunut. Ostosopimuksen valmistuttua olin ilmoittanut haahuilevani tallissa tuttuja hevosia morjenstamassa. Olin aikeissa mennä tallin läpi tarhoille katsomaan Anria -okei, myönnän, molen ihan lääpälläni siihen oriin- kun tajusin katsella, keitä tallistakin mahtaisi löytyä. Onneksi kuikuilin karsinoihin, sillä pian tajusinkin tuijottavani varsin pilkahtaviin silmiin -tarkemmin sanottuna Forintin ruskeisiin silmiin. Mietin hetken, oli tyhmää mennä noin vain karsinaan -mutta toisaalta, jotenkin Forint on aina ollut minulle mieleen, ja monesti olen meinannut miehen ostaakin. Niinpä pujahdin pikaiselle tutustumiselle ruunan kanssa. Herra katseli minua oudosti -"Mitäs sinä mun karsinaan tunget, onko syötävää?" Mitään annettavaa ei ikävä kyllä ollut, mutta rapsuttelin ja silittelin siinä aikani. Forint oli tyypillistä itseään, oli kiltisti paikoillaan, mutta katseli silti varsin vekkulisti. En tiedä, ehkäpä Forint ihan oikeasti pettyi kun rapsuttelutuokio päättyi -en viitsinyt olla yhtään sen pidempää karsinassa, oli ylipäätänsä tyhmää luikahtaa sinne... ilman lupaa, puolituntematon hevonen toisen tallissa. No, ainakaan Forint ei ollut syönyt minua. Ja ihan näin tiedoksi, pistin oven varmasti hyvin kiinni. Aivan varmasti.
|
|